Jokainen voi tunnistaa omasta elettystä elämästä selkeitä jaksoja, joilla on alku ja loppu. Mitä useamman jakson on aloittanut ja saattanut loppuun, sitä selkeämmin tajuaa nuo vaiheet. Hyvin usein jäkikäteen.
Kuinka sitä sitten osaisi arvostaa monipuolisesti niitä menneitä jaksoja omasta elämästään? Ne ovat opettaneet paljon ja opettavat jatkuvasti lisää ja tahtomattaankin ne vaikuttavat meneillä olevaan jaksoon. Mutta kuinka paljon annamme näiden menneiden jaksojen vaikuttaa ja millä tavalla? Toisinaan sitä ajautuu ajattelemaan varsin negatiivisesti noista menneistä jaksojen tapahtumista. Mutta miksi negatiivisesti? Miksi ei voisi ennemmin tutkia menneitä jaksoja kuin "oppikoulua" positiivisessa mielessä ja rakentavasti?
Tuntuu siltä että usein tarvitsee jonkun ulkopuolisen muistuttamaan siitä että näiden menneiden elämänjaksojen tarkastelu voisi olla ennemmin positiivisesti latautunutta. Se lisäisi silloin energiaa, eikä kuluttaisi sisäisiä voimavaroja. Voihan sitä muistutella itseään positiivisesta menneiden ajanjaksojen katselusta, mutta aina se ei onnistu. Mistä se negatiivinen ajatusmalli on meille tullut?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti