Sivun näyttöjä yhteensä

keskiviikko 14. elokuuta 2013

Syksyinen aamu

Eilinen treeni tuntuu kehossa. Oli sekä turhauttavaa että ihanaa huomata omia puutteita ja taitoja omassa harjoittelussa. Uusi tuulahdus, uusi näkökulma. Muutama mustelmakin tuli pitkästä aikaa tatamilla pyöriessä.

Kaunis ja aurinkoinen aamu tänään. Syksy tekee kovasti tuloaan, mutta silti on todella lämmin ilma. Tutukimusmatka kroppani puheeseen jatkuu taas. Toista päivää yritän parhaani mukaan hiljentyä kuuntelemaan mitä kehoni sanoo. Miksihän sitä niin helposti hylkää se äänen? Ja mikä se on se voimakkaampi ääni joka saa keskittymään johonkin aivan muuhun ku siihen miltä tuntuu? Mielenkiintoista.

Omenasiideri viinietikkaa hain taas kaupasta. Se on kyllä monipuolinen aines. Tänäänkin luin sen uudesta parantavasta käyttötarkoituksesta. Itsellä se lähinnä on tähän asti ainakin toiminut hyvin päänahan hoitamiseen pesun jälkeen. Toimii loistavasti.

On siis uusi päivä ja uudet tapahtumat. Mielenkiinnolla katson mitä tänään vastaan tulee.

maanantai 12. elokuuta 2013

Mustikoita

Tänään oli haasteellinen päivä. Mieli oli levoton. Tuntui siltä ettei mikään tuntunut rauhottavan sitä. Ei edes pitkä lenkki. Vaikka välillä juoksinkin, en löytänyt rauhaa. Sain äidiltä mustikoita. Se tuntui hyvälle. Perhe. Kuinka suuri voima siinä piileekään.

Harjoittelen tänään taas kunnioittamaan itseäni ja mieltäni. Hyväksyn levottomuuteni sellaisena kuin se on ja teen parhaani hoitaakseni levottomuutta sitä vaatimalla tavalla: olemalla tekemättä mitään. Lepäämällä. Sana lepo tuntuu jo helpottavan hiukan olotilaani. Nyt on juuri se aika, jolloin on taas mahdollisuus tutustua itseensä ja omiin tuntemuksiini.

Juuri tänään tuntuu haasteelliselta hyväksyä mielen levottomuus. Haaste. Otan sen vastaan. Harjoittelen. Hyväksyn. Lepään. Hengitän.

Huomenna on uusi päivä.

sunnuntai 11. elokuuta 2013

Syksyinen kesäpäivä

Aamusta erehdyin lähtemään lenkille liian kesäisillä vaatteilla...paleli. Jouduin käätymään takaisin kotia kohti nopeammin kuin olin suunnitellut. Toki olisin voinut ottaa muutaman juoksuaskeleenkin, mutta ei heti aamusta tällä kertaa jaksanut.

Erittäin positiivista oli tuossa lyhyemmässä lenkissä se, että juuri kun olin ohittamassa ystäväni taloa sain iloisen kutsun aamuteelle heidän pihalleen. Aamutee jäi juomatta, mutta keskustelu oli erittäin antoisaa. Palelukin unohtui siinä lämpöisessä auringonpaisteessa istuessa tuulensuojaisessa paikassa.

Olen kiitollinen tästäkin päivästä. Monta pientä asiaa on saanut hymyn nousemaan kasvoilleni.

Ihmisien välisellä vuorovaikutuksella on ihmeellinen voima. Tänäänkin olen havainnut monenlaista vuorovaikutusta eri ihmisten läheisyydessä. Saman ihmisen kanssa vuorovaikutus vaihtelee myös. Kuinka paljon vuorovaikutukseen voi itse vaikuttaa...?

Tutkiminen jatkuu.

lauantai 10. elokuuta 2013

Mansikkaa ja suklaata

Meitä on joka lähtöön ja asemalle. Niin ja asemien välillekkin vielä. Ja kaikilla meillä on oma tapamme toimia. Toiset toimii, kuten on opetettu, toiset kopio toisten tapoja. Toiset toimii tilanteen mukaan parhaalla katsomallaan tavalla. Miten minä haluan toimia?

Kunnioitus ja arvostus on niitä asioita joita haluan oppia ja opetella. Harmittaa tilanteet joissa en vielä noita hallitse, mutta onneksi saan harjoitusta joka päivä. Kunpa ihmiset huomaisivat, kuinka paljon rakentavaa on arvostava asenne kuin vihamielinen ja kateellinen.

Asioista keskusteleminen avoimesti on asia, jota tapahtuu aivan liian harvoin. Hyvin usein keskustelut koetaan jotenkin vaarallisiksi tai uhkaaviksi tilanteiksi. Miksihän puhuminen on joskus niin vaikeaa? Tahdon puutettako? Opittua sulkeutuneisuutta? Pakenemista? Rohkeuden puuttumista?

Rakkaus on hieno asia. Sen tunteminen antaa voimaa jaksaa raskaitakin hetkiä elämässä. Puhdistamalla sydämensä voi tuntea aidon rakkauden selkeästi. Vain kuuntelemalla voi kuulla. Katselemalla voi nähdä. Uskaltautumalla tuntemaan koko tunteiden kirjon voi tuntea paljon, oppia paljon. Rohkeutta hyväksyä tilanne juuri sellaisena kun se on. Lyhyesti : läsnäolo.

Mitä tapahtuukaan silloin kun kaksi ihmistä ovat samaan aikaan läsnä juuri siinä hetkessä? Oletko kokenut sen? Miltä se tuntui?

Väsymys painaa. Ehkä siinä on pitkä työviikko ja monenlaiset ajatukset elämästä. Kiitos Ystävät. Ilman teitä olisi paljon pimeämpää. Mansikkaa ja suklaata.