Meitä on joka lähtöön ja asemalle. Niin ja asemien välillekkin vielä. Ja kaikilla meillä on oma tapamme toimia. Toiset toimii, kuten on opetettu, toiset kopio toisten tapoja. Toiset toimii tilanteen mukaan parhaalla katsomallaan tavalla. Miten minä haluan toimia?
Kunnioitus ja arvostus on niitä asioita joita haluan oppia ja opetella. Harmittaa tilanteet joissa en vielä noita hallitse, mutta onneksi saan harjoitusta joka päivä. Kunpa ihmiset huomaisivat, kuinka paljon rakentavaa on arvostava asenne kuin vihamielinen ja kateellinen.
Asioista keskusteleminen avoimesti on asia, jota tapahtuu aivan liian harvoin. Hyvin usein keskustelut koetaan jotenkin vaarallisiksi tai uhkaaviksi tilanteiksi. Miksihän puhuminen on joskus niin vaikeaa? Tahdon puutettako? Opittua sulkeutuneisuutta? Pakenemista? Rohkeuden puuttumista?
Rakkaus on hieno asia. Sen tunteminen antaa voimaa jaksaa raskaitakin hetkiä elämässä. Puhdistamalla sydämensä voi tuntea aidon rakkauden selkeästi. Vain kuuntelemalla voi kuulla. Katselemalla voi nähdä. Uskaltautumalla tuntemaan koko tunteiden kirjon voi tuntea paljon, oppia paljon. Rohkeutta hyväksyä tilanne juuri sellaisena kun se on. Lyhyesti : läsnäolo.
Mitä tapahtuukaan silloin kun kaksi ihmistä ovat samaan aikaan läsnä juuri siinä hetkessä? Oletko kokenut sen? Miltä se tuntui?
Väsymys painaa. Ehkä siinä on pitkä työviikko ja monenlaiset ajatukset elämästä. Kiitos Ystävät. Ilman teitä olisi paljon pimeämpää. Mansikkaa ja suklaata.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti